Kuuntelin eräänä aamuna hörökorvin, kun 8-vuotias pikkutyttö totesi vuotta vanhemmalle serkulleen;
- Meidän luokalla ei sitten ole yhtään söpöjä poikia!
- Ei meidänkään, kuului vastaus.
Voi kekkuli, kyllä on tylsää. Ei mitään silmänruokaa pitkillä matematiikan kaksoistunneilla. Ei ketään, jonka vuoksi tirskua vatsa kurtulla tai siirtyillä välituntipihan vielä tuntemattomiin nurkkiin poikaporukan perässä.
Onneksi nykyaika ja mobiilisovellukset. Pikkulikkojen ei tarvitse ottaa sen suurempaa ressiä siitä, mistä niitä söpöjä poikia löytyisi. Jos oman luokan porukka ei hivele silmää, tarjontaa ei tarvitse rajata omalle eikä rinnakkaisluokalle, eikä edes koko kouluun!
Kuulin Tinderistä noin reilu kuukausi sitten, enkä vieläkään tiedä, mitä mieltä siitä olisin. Ensinnäkin kriiseilin, etten tiennyt mitään koko palvelun olemassaolosta. Tuska helpotti, kun tein pienen gallupin samanikäisillä kamuilla ja kaikki olivat yhtä pihalla. Huh ja puh. Sitten pohdimme, miten hitossa olemme ikinä onnistuneet löytämään ketään vanhanaikaisin keinoin.
Se, mikä tekee Tinderistä arveluttavan, on sen perustuminen pelkkään pärstäkertoimeen. Siinä missä muissa seuranhakupalveluissa sentään yritetään kertoa myös jotakin itsestä, Tinderissä saa oman maun mukaiset jyvät eroteltua akanoista sekunneissa sormen pyyhkäyksellä. Komee, yes, ruma, no jne. Viuhviuhviuh. Aika raakaa. Sitten kun molemmat osapuolet pyyhkäisevät toistensa kuviin yes, kelpaa, niin palvelu ilmoittaa ”It's a match!!”. Eläköön! Ja niin keskusteluyhteys aukeaa.
Ymmärrän kyllä, miksi nuoret suosivat palvelua ja pitävät sitä toimivana. Nuoriso kaipaa nopeita ja yksinkertaisia sovelluksia, siksihän ne Facebookistakin häipyvät. Liikaa tavaraa ja liikkuvia osia. Viuh, joo, viuh, ei. Mikä parasta, yhden päivän aikana voi tulla vaikka kuinka monta hottista tindermätsiä!
Pääsiäisen ajan parhaan ajankohtaisvitsin tarjoili hiljattain Arman Alizad twitterissä: Mikä on tän pääsiäisen hittituote? Tinder-yllätysmuna.
Omina ala- ja yläkouluaikoina oli pakko kerätä ensin rohkeutta kuukausi ja sen jälkeen punastellen tunnustaa pojalle kasvotusten, että tykkään susta muuten niin että halkeen. Siis jos oikeasti halusi, että homma kehittyisi johonkin. Tai jos ei millään uskaltanut, saattoi sujauttaa pienen viestin toisen pulpettiin välitunnilla. Minusta ei huono tapa sekään.
<3Laaban
p.s Yksi tv:ssä tällä hetkellä seuraamistani lemppareista on torstai-iltojen Klikkaa mua-sarja, jota tähdittää ihastuttava Minttu Mustakallio Ellan roolissa. Tuotantoyhtiölle toivomus; kolmas kausi pliide, jossa nähtäisiin Ellan ja Tinderin monimutkainen liitto!